Riikan tabletilta kevät 2014 222

Toukokuu

Vätin miehen kanssa
kirjallisuuspalaveri
Liljan patsaalla.
Minulla oli oluttölkki
ja pieni Jägermeister.
Vätin miehellä
pari oluttölkkiä
ja puolenlitran Koskenkorva.
Pistimme Suomen
runouden ojennukseen.
Soitimme Mika Terholle
ja Timo Hännikäiselle.
Asiana Turun Runoseminaari
kulttuuripääkaupunkivuonna
2011.
Haukuimme hesalaisia
hakukonerunoilijoita.
Kehuimme Saarikoskea
ja Eino Leinoa.
Pena esitteli Parabellumiaan
runoseminaarissa 1962.
Nyt oli aika
hakea Suomi-konepistooli.
Emme olleet kumpikaan
käyneet armeijaa.
Minä olin sivari,
Vätin mies hullu.
Siirryimme joenrantaan
Titanikin terassille.
Alkoholi meni päähän
heitimme legendaa
paikalle osuneille
kuvataiteilijalle
ja toimittajalle.
”Olen körttiläinen”,
Vätin mies sanoi.

Haitin runot, Savukeidas 2013

”Liljan puiston” eli Runeberginpuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1834 ja se sai valmistuttuaan nimeksi Tullihuoneentori lähellä sijainneen tullihuoneen mukaan. Puistoa nimitettiin myös Keittohuoneen puistikoksi kiviterassin alla olleen merimiesten yhteiskeittiön vuoksi.
1927 puistoon sijoitettiin Wäinö Aaltosen veistämä punagraniittinen Lilja-patsas, joka oli Turun kaupungin ensimmäinen julkinen taidehankinta. 
Liljan patsaan lakitus kuuluu turkulaiseen vappuun. Patsas sai ylioppilaslakin päähänsä ensi kertaa keväällä 1929, ja lakitusperinne on jatkunut katkeamatta vuodesta 1945.
Merimiesten keittohuone muutettiin 1929 sähkölaitoksen muuntamoksi, ja 1960-luvulla sen lounaispäätyyn rakennettiin luola, johon sijoitettiin vessa, kioski ja puhtaanapitolaitoksen varasto. Noihin tiloihin avautui vuonna 1988 nykyinen Titanik-taidegalleria.
Vätti on kaupunginosa Turun keskustan ja rautatien pohjoispuolella, Satakunnantien ja Tampereen valtatien välissä.