Saaronniemi

viisi saksalaista heittää virveliä
kallion pehmustan pyyhkeelläni
avaan Magyar-pullon selaan Nyt-liitettä
jengi tekee pyhiinvaellusmatkoja Pentti Saarikosken haudalle
sytytän savukkeen
yritän nähdä hänet siinä missä hän kerran istui
mutta meren aurinko
se vain kipunoi silmissä

Silja Europan piippu Kuuvannokan yllä
ilta-auringossa preussin sinistä vasten
silloin tässä oli nudistiranta ja tuohon me tultiin
rakastelemaan aamun auringossa

ja tuossa hän nousi ylös
vedestä ja nauroi
nyt kaikki ahdasta
ja lyhyttä
tylyä etelän viimaa

paikka jossa nukuttiin on edelleen siinä
paljaana kuin jokin haluaisi muistaa
pyhittää nokkosten kiertämäksi
kosketan heinää sen kosteaa
olisiko meiltä silloin jäänyt jotain
kitukasvuinen kuusi jonka juurelle asetin silmälasini
saksalaisen kusi lorisee risupuskan takana

ja se että tulen tähän ja edessäni on rantaan ajautunut uppotukki
tämän tämänkö takia minun piti tulla
mutta tässä on lämmin tähän voisi kuolla
aurinkokaan ei enää häikäise
laskeutuu kaukana pilvien pimennossa

mutta nuoret ne vain meluavat rannalla
tuolla lahden toisella puolella
kalliolla jossa pukukopit lasten leikkitelineet
tyttöjen hihkunta niiden valkeat kesämekot

hiusteni keskellä kaljun alku uskallanko minä
uskallanko minä
ja todellakin on oleva aikaa
kampaanko tukkani jakaukselle
olenko käyttävä flanellipaitoja
olen kuullut merenneitojen laulavan

tuuli on jo rauhoittunut meri nukahtamassa aurinko laskee
variksen rääkäisy hyttysen ininä
lokit kolme vartijalintua kelluvat avorivissä kohti rantaa
                        ja nainen se vain hihkuu! hihkuu lahden yli
savuke palaa
hartioillani kymmenen vuotta vanha farkkutakki
ikenet kirvelevät tunnen nenäkarvani
aurinko on jo kadonnut
lokit lentävät pois
                        mutta naiset! naiset ne vaan nauravat rannalla!

meri hopeista väreilyä
jokainen hetki edellistä nopeampi
erotan kaukaisen majakan
vilkuttaa punaista valoaan

matala jytinä voimistuu kallion takana

partiovene kulki kapeaa jokea pitkin
oltiin siirrytty jo Kambodžan puolelle
nyt edessämme oli enää viidakko
ja jossain siellä takana eversti Kurtz

Punainen, tähdetön, Kaarinan kaupunki 2017