Runo Tuomiokirkkopuistossa
sateena lankeaa vaahterankukat
tuoreet ruumiit maleksijan ylle
vihreää lyijyä aurinko räiskii
pusikoihin mullasta nousee juopot
punaisina autoja keltaisia rekkoja busseja pien paskaamia pyöriä tauotta
paukkuvia norsunkiljuvia kuormalavoja runkoja
elävää rojua
kuollutta rojua
kuskataan, kuitataan
sylistä toiseen
katsomossa polvet
itään ja länteen
(karkeasti) kuin mielipiteet, penkillä
paskaiset kynsienaluset silmien alla
lopeta jo ratsia,
olemme rikkeettömät
sinä olet varjosi tytär, lakkaa
vaatimasta rahoja takaisin
hyväksy
tuhat tuijottavaa ikkunaa, istu
viereen ja
tarjoa paukku
mitä tahansa
pääni on puhdas
mutta käsillä on
tietoa joka kirjoittaa sinut siihen, rakentaa lauseet
vastoin asemakaavaa, ei
ole mitä paeta
voi hengästyä huvikseen
kriitikko on kuollut ja kyllä kiitos
on kattava vastaus
kysy mitä lystäät
…väärin kootut runot, Savukeidas 2017