“Voitko kertoa minulle Kari Tapion kotiosoitteen?”
kysyy isäntä Hankkija-lippalakissaan.
“Klappi laulaa suoraan mulle.
Meillä olis niin paljon puhuttavaa.”

On torstai.
Konserttitalon lippukassalla on ruuhkaa.
“Minä rakastan Jaria”,
ilmoittaa vanhempi rouva kovaan ääneen jonon puolivälistä.
“Jari on pelastanut minun henkeni.”

Kolmas karjahtaa Matin ja Tepon puolesta
ja joku haluaa antaa kutomansa villahousut Dannylle.
Katri-Helenalle sujautetaan sydämin koristeltu
ryppyinen kuori
ja Willbergin Pepe saa miehet kyyneliin.

Pomo poikkeaa ruokatunnilla.
Ensin ei sano mitään.
Katsoo pitkään Rolling Stones -merkkiä laukussani.
“Sinun pitää myydä enemmän kaupunginorkesterin lippuja”,
se tokaisee tiukasti.

Haukkaan kinkkuvoileipää.
Kahden kuukauden päästä
olen muissa hommissa.

Haudattu, MKK 2010