Venäjä-baari Linnankadulla

Helvetin enkeliksi olen liian laiha,
huumekauppiaaksi köyhä,
mutta jotain outoa minussakin täytyy olla.
Olen osa suomalaista kirjallisuushistoriaa,
Mika Terhon 90-luvun kuvissa
kirkakerubi ja oluttuoppien Herakleitos.

Naapuripöydän piällysmies tahtoisi
lätistellä lättyäni.
Omistaja ryntää hätiin
ja on sori ja on väsynyt:

“Tjällästä tjämä on, joka päivä,
minä myyn paikan.
Mihin tjämä maa
on menossa?”

Tilaan kaljan ja ajattelen Venäjää,
kolmannen tuopin jälkeen tunnen itseni aina niin viisaaksi.
Jos kommunismi oli epäonnistunut kokeilu,
niin mitä on kapitalismi?

A-studiossa vietetään turvattomuus-iltaa.
Kansanedustajat, poliisit ja muut asiantuntijat
päivittelevät, miksi rikollisuutemme
kovenee ja amerikkalaistuu.

Pitäisikö minun kertoa se heille?

Yöllä saarnaan totuutta tyttöystävälle
hönöspäissäni ja kalsarit jalassa.
Helikopteri surraa Kakolanmäellä,
kääntyy Patterinhakaan päin.



Harlem, Savukeidas 2001