Kolise kaapissa, kokoa itsesi,
kuvittele että alahuulesi on
pajatsonkuppi, odota, siihen
lätkäistään Varsinais-Suomen leima.

Kaahaa alas Kaskenmäkeä friskissä tuulessa
ja toivo että sokea setä löytää keppinsä
luurakkineesi pinnojen väliin, lennä
yli joen kaupunginvaltuuston käsiin.

Jää jumiin, tuijota hurmoksessa
valtuutettujen elehdintää, sivele
tuolinkarmia kuin poimullisia aivoja,
laula ihana laulu Auran rannoista.

Ota iisisti, lopeta kaukopuhelut,
vaihda haikuihin, ota osaa yhteisiin
harrastuksiin, unelmoi teurastavasi,
tekeydy asialliseksi, kuvittele työskenteleväsi.

Ajattele aakkosellisesti, palvo Paavo
Aition charmia, tekeydy joskus kuoliaaksi,
keksi kaikenlaista hauskaa, yllätä itsesi,
lue esimerkiksi Turun Sanomia ja hämmästy.

Kätkeydy nimimerkin taakse ja ulvo väärällä
hetkellä, älä välitä oudosta löyhkästä
joka kumpuaa huoneesi nurkasta, ole
niin kuin et olisi, tunnusta turkulaisuutesi.

Vietä rattoisa ilta turmiossa,
yritä ymmärtää repijöiden näköjantoja,
älä käytä omituisia sanoja, tunnusta
että soitat joskus ukulelea.

Ole korrekti, lue taas Turun Sanomia,
älä sano mielipidettäsi koskaan ääneen,
unohda menneet, annan vankkumaton tukesi
Turun Messuille, tulevaisuudelle.

Anna housujesi tipahtaa lattialle,
vilkaise kameroiden suuntaan,
alistu kohtaloosi,
kohtaa alistajasi.

Etäisten lauseiden mies, Tammi 1980

1

Lähellä minun rauhaani
Piispankadulla ne rakentavat
akateemista pommisuojaa,
kuvittelevat elävänsä siellä piilossa
ihmisten katseilta.
Minä kuulen jo äänet: musta metallinen
peto hotkii elämää pimeyden ytimissä.
Minä kuulen räjähdykset, minä pelkään.
Mitä enemmän ne kehittävät teknologiaansa
sitä vähemmän ne käsittävät.

2

Sinä tulet julmasta huhtikuusta,
keuhkotautisten lintujen laulusta,
uljaiden kissojen tantereilta,
viivyt viereeni aamutuimaan, sulat lihaani,
ja olet kuin pehmyt nuoska
unohdetun kirjan ensisivulla.
Olet kaunis ja liikut minussa.

3

Synkät, viralliset miehet,
viralliset tahot, tulevat
kuin viemärit meidän uniimme,
meidän todellisuuteemme.
Niillä on asemakaavat, uhkauskirjelmät,
poliisin väkivaltaiset otteet,
purkutuomiot, häädöt:
me emme ymmärrä niiden mongerrusta,
mutta ne kehittävät tätä ympäristöä,
kaupunkia,
minun maisemaani, sinun unelmaasi.

4

Ja kun ne kehittävät,
ne kaatavat minun pienet puutaloni lokaan,
ne survovat uljaat kissani joentörmän liejuun.
Kylmä hiki ei irtoa otsaltani.
Olen ymmällä.
Porth Arthur, Nummenmäki, Raunistula,
Piispankatu, Tehtaankatu …

5

Puhallan simpukan soinnin korvaasi,
avaat silmäsi ja hymyilet.
Me olemme yhtä versovaa kasvia:
ihmistä on suojeltava betonilta, raudalta,
pampulta, tylsyydeltä.
Minä suutelen sinun itkuisia silmiäsi,
työnnät pääsi paitani alle, olet niin lähellä
sydäntäni etten henno kuvitella kaukaista saarta.
Meidän täytyy elää ja rakentaa utopiamme
todellisuuden rakennusaineista,
lihallisista unelmista.

6

Meillä on vielä puutalomme, kissat,
joki ja vaahterat.
Ruoho on hyvää, linnut kovia kundeja,
virtaava vesi kuin halukas kevätmorsian.

7

Pieni kissa kömpii sänkyyn, se tahtoo ulos.
Minä nousen sinun rinnoiltasi, avaan oven, aurinko,
ihme, kevät, minä avaan sydämeni luukut,
virratkoon elämäni vielä hetken,
vielä on mahdollisuus,
talomme ovat tallella räystäät ihanasti rempallaan.

Tänään kotona, Tammi 1978

Juhlaruno Turun uuden pääkirjaston avajaisiin 1.3.2007

silmiäni siristäen
näen aina yhtä äkillisten muistojen
aamuyössä Siriuksen
koirantähden joka Niilin tulvat muinoin ennusti
valaisi kansojen raivoisan historian
näytti kiehuvan apinoiden planeetan mustien patojen yössä
lapsen silmin näin uskomattomien tajuntojen pauhun
tuhanteen kertaan piirretyn elokuvan
ja sapliinimiesten keikkuvan taaperruksen
näin rujon sodan polkeman ruohon
kulon mustaaman noitamäen
Arkadian kolisevat idyllit epävireiset luuluutut
huntuvaiset naiset kedolla vesi ripsahteli saviruukuista
jumalat riehuivat taivaalla
maan alla vaanivat Hadeksen harmaat heput
Antiikin runoilija polotti vaivaisen vaelluksen oodia
Hipparkhos laski taivaan tähdet kämmenelleni
lapsi ihmeiden lakkaamattomassa kultamaassa
lapsuuden pitkät hiljaiset päivät ja taas tajuan
hengittäväni vanhojen kirjojen sivuilta hersyvää
                  runon kultahedettä
ja muistan Auran tähtipojan avaavan raskaan
                  kirjaston oven ja suuntaavan kohti modernin
runouden museota
valtaisaa leimahdusta vapahduksen remahdusta
jota olin hölmissäni tähynnyt Siriuksen siintävistä säteistä
oudot rakkaudet kohosivat sydänalaani
tunsin toden roihun
tiesin tulleeni perille laulaakseni lopun elämäni ensimmäiset
ja viimeiset siriadit joka ikinen aamuyö Ison Koiran
                  tähtikuvioissa
lämpimässä sängyssä syvissä pehmeissä mietteissä
hamuilen vanhaa muistikirjaa
tunnustelen sen hentoja kirjaimia
kuin lempeitä ryppyjä nukkaisia nivusia
kihisevää valkeaa hiljaisuutta
ja niin aukeaa aamu runsaan runon lailla
tassuttelen kylpyhuoneeseen ja keittiöön
laitan tulen hellaan
teen teen
kaadan jogurtin kulhoon
pilkon banaanin
katson lumiselle pihalle
missä pulska kissa kerran jahtasi
siintävän Siriuksen välkettä

Kummalta puolelta muna paistetaan, Sammakko 2008

Turun kaupunginkirjaston uuden pääkirjaston on suunnitellut arkkitehti Asmo Jaaksi. Rakentamisen yhteydessä kirjaston tiloihin hankittiin myös viisi tilausteosta kuvataiteilijoilta: Saara EkströminAlkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian Bergin Visual Vortex – Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä. 
Rakentamista edelsi pitkällinen vääntö uuden kirjaston paikasta. Sitä suunniteltiin aluksi Linnankadun toiselle puolelle ns. Österbladin tontille, mutta lopulta päädyttiin sekä kirjaston omasta toiveesta että taloussyistä nykyiseen sijaintiin vanhojen kirjastorakennusten yhteydessä. Paikalla sijaitsi aiemmin Turun puhelinlaitos.

hiljaisella otsalla runon uurteet
raskaan sateen jälkeen
silmät siristävät valoon
lämpöinen käsi lakanalla
kädessäni hetkien muisto mahdottomat sanat
kun tajuaa pilvien hajoavan kalkin
kultatukan leimahdus nuoruuden häivähdys
uskomattoman raastava hiljaisuus
äänetön höyryveturi humahtaa lihan ja surun tunneliin
viimeiset sanasi minulle:
päässä kihisee

19.8.2006

Kummalta puolelta muna paistetaan, Sammakko 2008

You can’t lose what you ain’t never had.
‒ Muddy Waters

sydämen sijainen raskas jalka pirstoo leilin punaiseksi mereksi
mistä laajakulmana aukeaa gorillan silmä
jonka maalasit seinälleni muistiini silmiini
sinä joka purjehdit pehmeillä laineilla
sinä päivänä kun nuoruutemme todellisuuden museossa satoi
                  sateenvarjojoukkoja taivaalta
sikasi kävivät taloksi
ja näky oli hemaisevaa hetteistä hellettä tulvillaan
sinä joka kätkit lentäjänlakkiisi kihisevän pääsi värit
sinä iltana kun museon seinään rusahti nyrkin mentävä reikä
josta katsoimme ja ihmettelimme auringon sulaa mykkyyttä
niin hiljainen oli kumouksemme niin pehmeät nivustemme arvet
tahto nousta ja elää ensimmäiset jumaliset hetket joka aamu
että eläisimme näkemämme näkisimme elämämme
mahdollisuuden tavoituksen sänkisen eläimen kalttauksen
sanalla sanoen kuvalla kuvaten kohti kosmista väreilyä
salaiset kamerat kuvasivat nuoruuden suloisia lintuja
joiden veri pisaroi huulemme
sytytti sieraintemme kaasut julmiksi liekeiksi
me sodan vaippalapset taapersimme mustassa valkeassa
ja riehaannuimme helähtävistä yksinkertaisista iloista
ja gorillat puristivat munistamme naurun mahlat lentävät sanat
mutaiset vedet
ja me kaadoimme yhdessä
yhdessä yössä systeemin ramppivalot hiljaisen enemmistön syliin
mutta vaahteranlehdet jäätyivät ja suudelmamme murskattiin
meillä oli kihisevät päämme
ja me hakkasimme niitä mykkiin nyrkkeihin
niin turhiako me olimme? kaikki nämä vuodet väärä

                  käsikirjoitus? täysi tyhjä? A-HOI!
sinä nouset väristä kuin vuorelle!
sinä nouset vedestä kuin vuoteelle!
katuvaloihin kaatuvat katuvat kuvat
sinä iltana kun Aurajoki virtasi meidän sisistämme
                  tuhansiin sisiin me olimme matkalla kuun taakse
kun Kivikartion miehet tulivat vasta montun reunalle
hyvä on nyt huljauttaa raikkaat sateet
rakeisiin suoniin ja antaa purjeiden hulmuta
hitaasti vajoavan pehmeän auringon sulatejuuston alla
ikuisesti rientävän mielen loputtomilla kanveeseilla

Runo Harro Koskisen retronäyttelyjulkaisuun
Turun taidemuseo, toukokuu 2007

Kummalta puolelta muna paistetaan, Sammakko 2008

Harro Koskisesta Suomen taiteilijaseuran sivulla: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/harro-koskinen .
Konstföreningen i Åbo  – Turun Taideyhdistys ry:n ylläpitämä Turun taidemuseo on toiminut Puolalanmäellä vuodesta 1904. Museorakennuksen on suunnitellut Gustaf Nyström ja se rakennettiin paikallisten tehtailijaveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoitusvaroin.

entinen tulisilmäpoika
nyt tyhjää hohkaavat
ämpärinpohjat
silmien pohjoisnavoilla
värttinäluulyyrikko
istuu Börsin kahvilassa
taputtaa hiljaa käsiään
mutisee Zapataa apuun
raapustaa ikivanhaan
runokirjaansa
Manala Mambo
vuoria huoria munankuoria
itsemurhatun koulukaverin
kasvot kiehuvan veden varjon
hyväilee sairasta kättään
Attack El Robot! Attack!
ei hakkaa
mikään
isän
maan
murha
ei edes itsekseen
pöydällä hyppivä muna

Potero, Sammakko 2006

aivojen vapautusrintaman
simahtaneet sädekehät
ropisevat
Kaskenkatu 1:n
jalkakäytävälle

taxi ajaa ohi

taivas retkottaa kuin vanha perse

kuka katuu pahoja naintejaan
kuka kaipaa kurtisaanin karvoja katkomaan
kuka komeettaa kummeksuu

on sadellut
pari vuotta

Potero, Sammakko 2006

Turun kaupungin miesvaltuutetut marssivat
parijonossa Tuomiokirkolle

naisvaltuutetut pelaavat golfia Paattisilla

miehet polvistuvat rappusille
heillä ei ole aikaa kiivetä kirkkoon
pyhä parkkiluola ei ole vielä valmis

naiset ilakoivat viheriöllä
Paattisten suoralla lojuu golfpallosta saanut hirvi
se on lopetettava

kappalaiset tunkevat miesvaltuutettujen suihin
kaupungin kauniilla vaakunalla leimatut öylätit

naisvaltuutettu kiskaisee hole in onen
riemullinen hetki

miehet nousevat herkistyneinä
marssivat poliisimestarin johdolla kaupungintalolle
heidän moraalinsa on Tuomiokirkkoa korkeampi
on aika ryhtyä taistoon Turun puolesta
naiset kaahaavat Paattisilta poliisisaattueessa
he ovat myöhässä
valtuutetut haluavat nostaa Turun ahdingosta

kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä

Potero, Sammakko 2006

Harro Koskiselle

Aatami, hänelle teit gorillan!
Tänään se katsoo minua mietteliäästi,
tv antaa aavistuksen Allisonin
kosteista unista, miten rakkaus on kaikkivaltias,
mistä sotakone imee voimansa ja nyt sinun sikasi
ovat käyneet taloksi, meidän on hyvä.
me tiedämme salaisuudet.

               “Emme antaneet sinulle muotoa
emmekä määrättyä paikkaa maailmasta,
               vaan silmät jotta näkisit ja kädet
                   jotta tuntisit, joten sinusta
                       itsestäsi riippuu, alennutko eläinten
               tasolle vai kohoatko jumalallisten
                                olentojen rinnalle.”

Minulle sinä olet
               Pico della MIrandolan ruumiillistuma,
vaikka kuvissasi ei ollutkaan sardiineja,
messias sinä olet, pöytä välissämme on
               pöytä, kun tapaamme et sodi,
silmässäsi lempeä tuike,
                    viini menee päähän,
     lapsen maito,
sinä olet rauhanmies, voit saada perintöni,
kun kuljemme kohti kosmista väreilyä,
          oi velho.

                    Sinä päivänä kun Wäinö Aaltosen museossa
satoi, muistin sinut
               joka purjehdit pehmeillä laineilla,
eikä se ollut minun pääni
                    joka nousi Aurajoen pintaan.

Tuonela  Rock, Gummerus 1971

Wäinö Aaltosen museo on Turun kaupungin taidemuseo, joka sijaitsee Itäisellä rantakadulla Irma ja Matti Aaltosen suunnittelemassa ja 1967 valmistuneessa rakennuksessa. 
Harro Koskisesta lisää Suomen taiteilijaseuran sivulla: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/harro-koskinen

Markku Into

Runot runokartalla

Hiljaiseloa Turussa
Jarkko Laine in memoriam
Kun Wäinö Aaltosen museossa satoi rankasti
Kunnianosoitus Harro Koskiselle
Runo nro 33 kokoelmasta Potero
Runo nro 66 kokoelmasta Potero
Runo nro 67 kokoelmasta Potero
Sirius
Tehtaankatu 1

Markku Vesa Milton Into (1945-2018) syntyi oululaisena Helsingissä, mutta eli kouluvuotensa Raisiossa ja Naantalissa ja muutti 60-luvun puolivälissä opiskelemaan Turkuun, jossa asui siitä lähtien ja jossa teki myös kirjailijantyönsä.

Esikoiskokoelma “Tuonela Rock – esitelmiä pahan kuun noustessa Babylonin ylle” ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1971. Mutta jo ennen sitä Into oli julkaissut tekstejään turkulaisessa Aamurusko -undergroundlehdessä ja toiminut monissa rooleissa Suomen Talvisota 1939-40 -performanssiryhmässä yhdessä mm. Jarkko Laineen, Harro Koskisen, Rauli “Badding” Somerjoen, Rauli “Pole” Ojasen ja M.A.Nummisen kanssa. Ryhmä teki myös YLE.lle Maanalaista menoa -radio-ohjelmaa, jonka YLE kuitenkin lakkautti “epäinformatiivisena”. Ja jo 1967 Tammi oli julkaissut Innon runoja Ryhmä 67 -antologiassaan.

Innon toinen runokokoelma Tänään kotona ilmestyi vasta seitsemän vuoden tauon jälkeen, 1978. Siitä lähtien kirjoja, suomennoksia ja muita tekstejä tulikin säännöllisesti aina postuumisti julkaistuun Haikuvia – Ukkokodin pieniä runoja -teokseen saakka. Into otti myöhemmässä tuotannossaan etäisyyttä underground-aikojen ilmaisuun ja oli hieman näreissäänkin vanhan U-miehen maineensa nostamisesta kirja-arvosteluihin ja haastattelujen tärpiksi vielä vuosikymmeniä noiden aikojen jälkeenkin. Into ei kuitenkaan koskaan hylännyt U-kauden arvoja tai estetiikkaa, ne vain saivat uutta syvyyttä ja näkemystä myöhemmissä teoksissa. Innolle tyypillinen runon ja proosan yhdistely ja sekoittaminen tekevät monista hänen kirjoistaan vaikeasti luokiteltavia. 

Into myös suomensi monia beat-kirjallisuuden klassikoita sekä eurooppalaista ja yhdysvaltalaista avantgardea. Into sai Eino Leino -palkinnon 2001 ja Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon 2015.

Innon hieman hajanaiseksi jääneen levytysuran tunnetuin helmi on 1974 julkaistu Keitä, keitä kahvinkeitin -hitti. Blues One -kokoelman ilmestyttyä Into esitti kokoelman blues-runoja Blues Ones -kokoonpanon kanssa, ja bändi on jatkanut Innon runoihin tehdyn bluesin esittämistä eri solistien kanssa myös myöhemmin, ja keikkailee edelleen.

Markku Into teki pitkän työuran myös Turun kaupunginkirjastossa 1980-2007, Suomen ensimmäisen musiikkikirjaston kirjastonhoitajana. Hänellä oli tähän ammattipätevyys Åbo Akademin kirjastotieteestä. Turun pääkirjaston pihalla on vuodesta 2019 järjestetty vuosittain Runon ja suven päivänä 6.7. Markku Innon muistoa kunnioittavaa Go Runo Go! -tapahtumaa.

Syventävää taustaa ja muisteluja Innosta (tai Intosta, kumpikin käy) löytyy mm. täältä:
https://netn.fi/fi/artikkeli/sinappi-jaa-ketsupin-varjoon-markku-into-1945-2018
sekä täältä: https://kulttuurihistoria.wordpress.com/2018/03/31/markku-into-luokkatoveri-yli-60-vuoden-takaa/
ja täältä: https://musasto.wordpress.com/tag/markku-into/

( Kuva: Salla Keskinen )

Runoa, proosaa, prunoja

Tuonela Rock, Gummerus 1971
Tänään kotona, Tammi 1978
Etäisten lauseiden mies, Tammi 1980
U, Tammi 1982
Päästä minut lihasta, Tammi 1983
Um Tut Sut, Tammi 1985
Tuskin tulee ilta, Tammi 1988
Yön kevyt polttoöljy, Tammi 1990
Elvis eli elämänsä yksin, Tammi, 1991
Markku Into & M. A. Numminen: Etsivätoimisto Andrejev ja Milton, Tammi 1991
Mies ja painovoima, Tammi 1995
Raivoava takakirves, Tammi 2001
Jarkko Laine & Markku Into & M. A. Numminen: Naapuri, Johnny Kniga 2002
Hyvä yö, Sammakko 2003
Kiivaat tyvenet. Valitut runot 1964–2005, Sammakko 2005
Potero, Sammakko 2006
Kummalta puolelta muna paistetaan, Sammakko 2008
Outo kumi, Sammakko 2009
On, Sammakko 2011
Blues One, Sammakko 2013
Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo, WSOY 2015
Haikuvia, WSOY 2017

Sarjakuva-albumi

Markku Into & Heikki Kännö: Paha Hämärä, Amanita 1998 

Äänitteitä

Markku Into ja Intomielet: Jouluyö, taikayö (säv. ja san. M.Into) LP-levyllä Joulupukin juhannusyö, Love Records LRLP 43, 1971
Menevä mies (P.Ilmonen, M.Into), LP-levyllä Rock & Roll Juhlaa 2, Love Records LRLP 81, 1973
Supertähden valitus (P.Ilmonen, M.Into), LP-levyllä Rock & Roll Juhlaa 2, Love Records LRLP 81, 1973
Markku Into ja Intomielet: Keitä, keitä kahvinkeitin (J.Morrow, M.Into) / Markku Into ja Karjapaimenet: Kanjonin kutsu (Ilmonen, Into), Love Records LRS 2038, 1974
Nämä yöt, nämä päivät / Päättymätön hotti kaikuu kallossa / Korppoon kuningas / En tahtonut sen loppuvan / Elokuun taivas kaatuu silmiisi, LP-levyllä Markku Into & Jyrki Siukonen & Seppo Pietikäinen & Kai Raumonen: 4 Suuta, Rockadillo Records ZEN 2001, 1984
John Fogerty is back / Ikävä kyllä / En ehdi / Bach!? / Philharmonia Phree, LP-levyllä Seppo Pietikäinen, Markku Into: Cha Cha, Rockadillo Records ZEN 2005, 1986
Markku Into lausuu runon, levyllä SIG: Rakkauden sävel, Pyramid 1000 230742, 1996
Turun Romantiikka & Markku Into: Mä haluun olla sun koira (D.Alexander, J.Osterberg, R.Asheton, S.Asheton, M.Into), singlen Turun Romantiikka & Turun seudun työttömät: Tervetuloa katsomaan köyhien jännittävää elämää B-puoli, Savukeidas Kustannus U-002, 2004
Markku Into ja Kuhnafar-I: Päreet ja potut dub / Markku Into & Wimme Saari ja Kuhnafar-I: Toinen ananas (hankala vaihe) dub, levyllä Kuhnafar-I: Dubland, Rockadillo Records ZENCD 2146, 2012

Suomennoksia

Charles Bukowski: Rakkaus on koira helvetistä, Fanzine 1984
Gregory Corso: Sanansaattaja, Rockadillo 1986
Allen Ginsgerg: Huudon jälkeen – runoja 1972-1992, Sammakko 1999
Hans-Magnus Enzensberger: Runoja 1950-2000, Sammakko 2000
Charles Bukowski: Pulp, Sammakko 2000
Gregory Corso: Kauan eläköön ihminen, Sammakko 2001
Lawrence Ferlinghetti: Nämä ovat minun virtani – runoja 1955-2000, Sammakko 2002
Bruno K.Öijer: Valitut runot 1973-2001, Sammakko 2004
Hunter S.Thompson: Pelon valtakunta, Sammakko 2006
Kurt Schwitters: Anna Kukka, Palladium Kirjat 2007
Charles Bukowski: Kaupungin kaunein nainen ja muita novelleja, Sammakko 2008
Paul Klee: Veren kello, Palladium Kirjat 2009
Bruno K.Öijer: Hopeanmustaa, Sammakko 2010
Hans Arp: Pilvipumppu, Palladium Kirjat 2011
Gertrud Stein: Herkät napit, Palladium Kirjat 2013
Bruno K.Öijer: Trilogia, Sammakko 2014 (suomentajina myös Seppo Lahtinen ja Ilkka Pasanen)

Toimituksia

Aboensis : kirjoitelmia; ulosannettu Suomen Turun täyttäessä DCCL vuotta, Lounais-Suomen kirjailijat 1979 (myös muita toimittajia)
Lännen kieli –  valikoima uudempaa amerikkalaista runoutta: Rae Armantrout, John Ashberry, Bill Berkson, Alan Bernheimer, Clark Coolidge, Victor Hernándes Cruz, Lydia Davis, Jean Day, Robert Grenier, William Hathaway, Lyn Hejinian, Anselm Hollo, Steve Kowitt, Sarah Menefee, Pat Nolan, Ron Padgett; toim. ja suomennokset Markku Into, Tammi 1993
Markku Into, Matti Komulainen ja Antero Laiho: Ruisrock – ensimmäiset 25 vuotta, Tammi 1995

Keikkataltiointeja ja haastatteluja

Markku Into & Nakkila Jazz O’Poesi Naantalin Merisalissa 23.6.1974: https://www.youtube.com/watch?v=25u84eLOcJ8
Runoviikon ja Kirjan talon runoklubilla Hunter’s Inn -pubissa 21.1.2010: https://www.youtube.com/watch?v=_tEiCtEwUVU
“Markku Into uhoaa rockista”: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/markku-uhoaa-rockista
“Suomi-UG:n suurmies Markku Into muistelee”: https://areena.yle.fi/1-50124113
“Suomen Talvisota 1939–40 toi maanalaisen menon radioon”: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/15/suomen-talvisota-1939-40-toi-maanalaisen-menon-radioon